Kokemuksista oppimiseen

Tämän kurssin aikana olen itse useampaan otteeseen miettinyt, miltä olisi tuntunut, jos omana lukioaikana olisi ollut vastaavia työvälineitä käytettävissä. Olisin ollut aivan innoissani. Ilmaisun muotojen variaatiot, mahdollisus seurailla toisten etenemistä ja tuotoksia, tila luovuudelle ja silti tiukka tavoitteelisuus. Oheisopettajanakin opin paljon. Tämä oli oman lukuvuoteni ehdoton huippujuttu, vaikka kaiken muun sätkyilyn keskellä. Aika ei ole aina avain. Tarvitaan idea, henkeä ja tahto edetä. Silloin syntyy mitä vaan. Koulumaailmassa surkeillaan parhaillaan niukkojen resurssien kanssa. Niitäkin voidaan käyttää monin eri tavoin. Tässä kokeilussa niitä käytettiin tulevaisuuden kannalta mielekkäästi. Toivon, että Etelä-Kymenlaakson muissakin kouluissa saadaan vielä jotain iloa tämän kokeilun tuloksista.

Pieni idea seuraavaan kertaan

Kun katselin blogeja, huomasin, että kannattaa tehdä ensi kerralla pieni juttu. Nyt blogissa näkyy koko ryhmä eli osallistujien lempinimet. Jatkossa kannattaa tehdä niin, että jokainen laittaa oman merkintänsä luokkatunnisteeksi (tag) samaisen lempinimen, jolla kirjoittaa blogiin. Luokkatunnisteet saa blogin reunaan. Tällä tavalla opettaja voi heti henkilön nimeä klikkaamalla katsoa, mitä kyseinen ihminen on kirjoittanut blogiin. Toki monet jutut on tuotettu yhteistyönä niin, että yksi on kirjannut. Lähinnä tarpeena on katsoa, onko jokainen ollut myös kirjurin roolissa.

Reflektointia

Kurssin lopuksi on jokaisen aika katsoa taakse ja miettiä:

1. miten kurssi sujui (eri vaiheissaan),
2. mitä opin,
3. miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla,
4. miten ryhmä toimi,
5. miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista,
6. mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
7. miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia.

Näistä kirjoitetaan porukalla blogimerkintöjä.

Työ on vauhdissa!

Olen ollut tähän asti verkossa varsin hiljainen yhtiönainen. Aloitan nyt kuitenkin blogitekstit. Oppitunneilla en tietystikään ole ollut hiljaa, koska apua, kysymyksiä ja tarkennuksia on ollut runsaasti. Nyt työt ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa. Olen kiitollinen Annelle, että hän on ehtinyt antaa teknisiä ohjeita ryhmille.



Niin, aluksi joissakin ryhmissä näytti siltä, ettei yhteistyö oikein pääse alkuun. Mitä pitää tehdä? Tuon kanssa en ainakaan rupea yhteistyötä tekemään! Mistä tässä nyt on kysymys? Ongelmia tuntui olevan enemmän kuin ratkaisuja. Tiesin kuitenkin, että homma alkaisi sujua alkukompastelun jälkeen. Niin sitten tapahtuikin.



Selvästikin oli hyvä ottaa tekniset asiat käsittelyyn heti alussa. Uudet menetelmät vaativat kypsyttelyä. Lisäksi kaikkien ryhmäläisten piti oivaltaa, että he osaavat tehdä vaikka mitä jo entuudestaan. Arvelen, että yhteistyötaitojen hiominen vie tässä kurssissa eniten aikaa. Noita taitoja harjoittelemmekin joka kurssilla... Ihminen on näetsen kuriton ja itsekeskeinen olento, jonka pitää oikein opetella tekemään kompromisseja muiden lajikumppaneiden kanssa.



Pari viimeistä tunti olen nautiskellut siitä, että työtä todella tehdään. Ei ole sitä turhaa hälinää ja sohlaamista, jota aikaisemmin oli. Eri paikoissa opiskeluun annetaan seikkaperäisiä ja asiallisia perusteluja. Olen ylpeä teistä, hyvät opiskelijat!

Videon upottaminen blogiin

Yhdessä ryhmässä oli törmätty siihen, että videoupotus ei onnistunut. Blogger oli herjannut. 

Videonjakopalvelusta (esim. You Tube) saa kopioitua leikepöydälle koodin (embed) ja tärkeää varmistaa, että koko koodi tulee kopioitua (paras menetelmä näppäinkomennoilla Ctrl A maalaa kaikki ja Ctrl C kopioi, liittäminen Ctrl V).

Bloggeriin koodi kannattaa liittää niin, ettei samassa tekstissä ole mitään muuta kirjoitusta. Vaihtamalla tekstivälilehdeksi "Muokkaa HTML-koodia" voi varmistua, että tekstikenttä on tyhjä. 

Julkaise herjauksista huolimatta. Blogger tekee validointitarkistuksen ja joskus käy niin, että herjoista huolimatta julkaistu koodi toimii moitteetta.

Avoimen kirjoittamisen Suuri Etu

Kerroin omassa blogissani, että tällainen luokkahuoneesta maailmalle suunnistava uusi juttu on meneillään. MalluS (paikalliset kyllä tunnistavat) kävi jälkiä pitkin verkkoseikkailuuilla ryhmien blogeissa ja ihastellen kommentoi eli älkää pelästykö ulkopuolisten kommentteja:

"Voi ETTÄ on kihelmöivän kivaa päästä katselemaan opiskelijoita blogityössään. Kävin runoja ihastelemassa ja vähän kommentoimassakin. Toivattavasti eivät pelästy, kun on opeja liikkeellä : )"

Ryhmätyöskentely alkuun

Ensimmäinen ryhmän blogimerkintä:

1. Ryhmänne nimi
2. Millainen valitsemanne tekstilaji on luonteeltaan?
   - konkretisoi, kerro selkeästi miten tämän lajin erottaa muista
3. Minkä muotoinen ryhmän työ tulee olemaan?
   - mahdollisia verkkolehden sivu, jossa on tekstiä, kuvia, videoita, ääntä yms. mitä osaatte ja haluatte (teknistä apua on saatavilla julkaisuvaiheessa, hyödyntäkää ryhmissä olevia taitoja)
4. Miten ryhmämme aloittaa työnsä?
   - kuka tekee, mitä tekee, missä tekee ja miksi tekee (käyttäkää lempinimiä tai nimikirjaimia toisistanne, blogi on julkinen)

ÄI3C

Ryhmän nimi:
1.Millainen valitsemanne tekstilaji on luonteeltaan:
- Proosa tarkoittaa kertomakirjallisuutta, kuten novellit ja romaanit. Voidaan myös määritellä suorasanaiseksi tarinaan pohjaavaksi kertomakirjallisuudeksi, joka jakautuu faktaan ja fiktioon.
- Myös suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa(=kuvaa mitallisessa runoudessa käytettävän kielellisen muodon).
- Eroaa lyriikasta (=runous) sillä tavalla, että siinä ei ole sitä runoutta vaan on enemmänkin kertovaa. Draamassa on näytelmä ja runous mitä ei sitten tästä proosasta välttämättä löydy.
- Proosan lajeja:
-lyhytproosa, minuuttinovelli(=proosamuotoinen lyhyt teksti, jonka voi lukea alusta loppuun yhdessä minuutissa) ja proosaruno(=säkeisiin jakamaton eli proosan muotoon asemoitu runo).
2.Minkä muotoinen ryhmän työ tulee olemaan:
- Ryhmä voisi ottaa nämä kaikki kolme käsittelyyn ja hieman vertailla niitä ja katsoa mitä yhteen proosa sanaan oikeasti sisältyy (juuri nämä kolme asiaa mitkä yllä on mainittu)
3. Miten ryhmänne aloittaa työnsä:

Dramagroup

DRAAMA

• Draama on näytelmäkirjallisuutta ja on tarkoitettu alunperin näyteltäväksi.
• Tehdään työstä draamallinen, paljon kuvia ja ehkä video.
• Ensimmäiseksi mietitään mikä kirja luetaan ja millaisen lopputuloksen haluamme. Suunnitellaan aluksi yhdessä.

ÄI3C: blackoutin alkusuunnitelma

Ryhmän nimi: blackout
Tekstilajimme: Proosa eli novelli on lyhyt kertomus, jonka yksi ominaisuuspiirre on avoin lopetus. Tällöin kertomus jää lukijan oman tulkinnan varaan. Novellit julkaistaan mm. novellikokoelmina ja lehdissä. Kirjailijat saattavat kirjoittaa novelleja romaanien rinnalla tai keskittyvät pelkästään novelleihin.
Työn muoto: Ryhmätyö tulee sisältämään paljon kuvia omasta takaa. Pyrimme selvittämään työmme lukijalle lukemamme novellikokoelman sisällön ja omat ajatuksemme siitä. Lisäksi pyrimme pohtimaan novellien tarkoitusta ja vaikutusta. Aiomme tutustua myös novellikirjailijaamme hankkimalla hänestä tietoa.
Työnjako: Ensin meidän pitää valita novellikokoelma ja luoda blogi ryhmällemme. Kaikki lukevat kokoelman ja tekevät niistä muistiinpanot. Jusu pyrkii piirtämään ainakin yhden aiheeseen liittyvän kuvan ja Tommi ja Roosa etsivät kuvia esim. netistä. Emme halua sivustostamme liian virallista vaan kotisivun tyylisen ja omaperäisen.

Auringonpimennys

1. Novelli on luonteeltaan lyhyt ja ytimeksäs tarina, joka jättää mielikuvitukselle varaa. Sen erottaa muista lyhyydestä ja alun ja lopun avoimuudesta. Työmme on jonkinlainen luomus, jossa on ehkä pari kuvaa. Taitomme ovat vähissä, mutta luotamme Jesseen.
Ensimmäinen novelli kirjoitettiin 1300-luvulla, ja nykymuotoon se kehittyi 1800-luvulla.
2. Proosa kiinnostaa meitä, koska se antaa tilaa omille ajatuksille, on lyhyt ja tarinoiden omaperäisyys.
3. Etsimme novellikokoelmaamme Kotkan kaupungin kirjastosta ja Kurssivihko 3:sta. Suurin vaikuttava asia valintaamme on novellikokoelman aihe.

Sivistymättömät

Tekstilajin luonne: Yleensä fiktiivinen teksti, joka jättää tilaa mielikuvitukselle. Noudattaa tarkasti kielioppisääntöjä, toisin kuin lyriikka tai draama. Novelli on romaania lyhyempi ja suppeampi.

Työn muoto: Hyödynnämme kuvan, tekstin ja äänen kokonaisuutta.

Työn aloitus: Valitsemme novellikokoelman ja luemme sen. Tarkastelemme novellien sisältöä yhdessä, jonka jälkeen päätämme mitä työ tulee sisältämään kaikenkaikkiaan. Pyrimme suorittamaan työnteon yhdessä, sillä näin kaikkien näkemykset asiasta pääsevät parhaiten esille. Työtä teemme koulun kirjastossa sekä tarvittaessa jonkun ryhmäläisemme kotona.

Ryhmä proosaporsaat

Valitsimme novellikokoelmaksi Henning Mankellin Pyramidin.

Proosa on tekstilaji joka keskittyy kuvailemaan ja kertomaan tarinoita ja tapahtumia. Se erottuu muista sillä, että siinä ei korosteta keskustelemista, vaan tilanteen tasapuolista kehittymistä.

Ryhmätyölle teemme kotisivut, josta löytyy myös linkkejä youtubeen yms.

Pohjana proosan tutkimiseen käytämme novellikokoelmaa, ja sen perusteella teemme havaintoja.

Aloitamme työmme lukemalla novellikokoelman ja miettimällä, mitä siitä saa irti ja mitä proosa on.

ÄI3C askel syvemmälle

Ryhmä jakautuu kuuteen pienryhmään. Jokainen ryhmä keskittyy yhteen kaunokirjallisuuden lajiin (proosa, lyriikka, draama). Ryhmän prosessia toteutetaan yhteisellä blogilla Opettaja seuraa blogimerkintöjä ja kommentoi tarpeen mukaan. Liitetään kurssin kalenteri blogeihin. Katsotaan, miten homma lähtee rullaamaan. Tässä on vielä varaa luoville ratkaisuille ja jollekin, mitä emme vielä tiedä.

Googlen työvälineet eivät olleet tuttuja

Nyt on reipas 70 lukiolaista luonut Google-käyttäjätunnukset. Joukosta vain yhdellä oli entuudestaan Gmail. Kukaan ei entuudestaan tuntenut Google-työvälineitä. Muutamalle tulivat tositarpeeseen. Toivotaan, että ryhmästä löytyy myös uusia oivalluksia sovelluksista. Kaikkea emme voi opastaa ja tunnustamme heti, ettemme myöskään itse hallitse kaikkea. Kutsun opiskelijoita kirjoittamaan tähän blogiin. Ja laitan palautelomakkeen, jolla voi vinkata meitä opettajia.

Miten olla verkossa

Pekka Ihanainen oli löytänyt ja osin suomentanut mielenkiintoisen tekstin tulevaisuuden verkkotyötaidoista. Niitä tällä projektillakin pyrimme edistämään. Käännös löytyy verkosta.

Lisa Neal: Seven Habbits of Highly Connected People (by Stephen Downes).

Kehitellään tunnusta ja muuta

Työskentelyn seurantataulukko kaipaa nimeä. Kurssilla on jo tunnuslause, mutta sen graafi on vielä vaiheessa. Ideoidaan huomenna yhdessä. Lause on katkelma Mirkka Rekolan runosta vuodelta 1965: "Tahtoisit itse ottaa omenan, nostanko sinut vai taivutanko oksan."

Katkelman poiminta on eräs osa yhteisprosessointia. Minulla on juuri meneillään Rekolan kootut. Hannele poimi säkeen kirjasta, joka oli pöydälläni esillä. Sisältö kuvaa ilmapiiriä, jota yritämme kurssilla edistää. Ei liian valmista, mutta apu lähellä.

Toisen ryhmän ensimmäinen sukellus

Toinen ryhmä aloitti kurssin eilen ja tänään oli vuorossa kastautuminen Google-virtaan. Tunnilla tuli verrattua Hannelen kanssa uuteen verkkoympäristöön menemistä vieraaseen kaupunkiin tutustumiseen. Ensin tuntuu, että on ihan hukassa eikä tajua, missä oikein on. Ihmettelee sitä, miten nuo muut osaavat noin määrätietoisesti mennä paikasta toiseen. Sitten alkaa tajuamaan, että jaaha, tämä on pääkatu ja tämän varrelta löytää sen ja sen. Ja sitten oivaltaa, että hei, tuossa on hyvä oikoreitti siihen puistoon.

Kerroin ryhmälle, että alkuhämminkiä ei kannata pelästyä. Kyse on jonkinlaisesta infoähkystä, sillä tällä kurssilla tulee nyt kerralla paljon uutta. Ja että ensin pitää luoda skeema (josta oli edellisellä kurssilla puhutta ja psyka ykkösellä), sisäinen malli, jonkinlainen ajatuksiin rakentuva kartta kaikesta, mitä tehdään.

Lupasimme Hannelen kanssa perjantaina piirtää pienen kuvan kurssista. Kurssiin kuuluu sisällöllinen osa, tekniset työvälineet (Google-dokumentit, blogi, wiki ja muut itsenäisemmin löydetyt), yksilötyö ja ryhmätyö, tekninen tuki ja kehittämistyö. Näiden rinnalla kulkee myös opiskelu- ja työtaitojen sekä mediaosaamisen kehittyminen. Annamme mm. tietoturvasta, tekijänoikeuksista ja netin etiketistä eli netiketistä tietoa käytännön esimerkkien ryydittämänä.

Rohkaisimme opiskelijoita luovuuden käyttämiseen ja erilaisten taitojen yhdistämiseen. Ryhmässä jokaisen ei tarvitse olla innostunut tekniikasta vaan joku voi esimerkiksi piirtää tai esittää pantomiimia ja toiset voivat sitten muuntaa esitykset digitaaliseen muotoon ja viedä verkkoon ryhmätuotokseen.

Rohkaisimme myös nuorisoa opettamaan meitä. Ja heti oivallisesti eräs tytöistä jäi hetkeksi juttelemaan kanssamme. Kertoi puuhanneensa sen verran paljon tietokonejuttujen kanssa, että veikkasi homman kaatuvan jossain vaiheessa. Asia oli tullut jo taustajoukkioon kuuluvan tietäjän kanssa esille, mutta työn touhussa ajatus oli painunut unhoon. Iloisesti kiittelimme muistutuksesta ja otimme heti varmuuskopion syntyneestä taulukosta. Google-dokumentit ovat siitä kiitollisia, että tallettavat versiohistorian ja jos joku jollakin lailla onnistuu sotkemaan jutun, edellisen version voi palauttaa. Otin myös kopion tyhjästä lomakkeesta ennen kuin nuoriso laskettiin laitumelle. Sovimme, että otamme kopioita säännöllisesti pari kertaa viikossa ja talletamme ne yhteiseen verkkokansioon. (Kuvassa näkyy, missä muodoissa Google-laskentataulukon saa talletettua, kopion voi tehdä Google-dokumenttina.)

Hannelella on menossa ympäristökurssi ja tuli ajatus, että se ryhmä työskentelee blogeilla. Niinpä perjantaina uitetaan lisää nuorisoa internetin kauniisiin ja kirkkaisiin virtoihin. Tai ehkä he uittavat meitä. Olemme valmiina. Kutsun myös kurssilaisia kirjoittamaan tähän blogiin.

Huomioita ensikokemuksista

Ensimmäiset 25 opiskelijaa loivat Google-tunnukset ja täyttivät yhteiseen Google-laskentataulukkoon pari kysyttyä asiaa. Laskentataulukko halutaan ristiä jollakin sopivalla nimellä, ensimmäistä ehdotusta ei hyväksytty (haa – sensuuria).

Havaittiin, että: Google-laskentataulukko toimii, ei kaatunut, vaikka kaikilta 20 koneelta oltiin eri tunnuksilla yhtä aikaa editoimassa. Automaattinen tallennus ja versiohistoria ovat pedagogisessa käytössä mainioita ominaisuuksia. Versiohistorialla voi lempeästi uhkailla. Joku heti kokeili lisätä keljun lempinimen toisen opiskelijan kohdalle, mutta tällaisella on Google-dokumentissa lyhyet jäljet.

Hyvää on myös se, että voi yhdessä säädellä, onko asiakirja/taulukko/esitys avoimessa vai suljetussa verkossa. Tästä on hyvä jatkaa.

Kurssin opettajanaamat

Kurssien varsinainen opettaja on Hannele Ambrusin (kuvassa vasemmalla, kirjoittaa tänne jatkossa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan). Sisältö hallussa ja rautainen ammattitaito ainepedagogiikassa. Minä (Anne Rongas, kuvassa oikealla) annan teknistä tukea sekä Hannelelle että kurssin opiskelijoille Vinkkiverkko-hankkeen pestaamana. Kehitellään pilottina mallinnusta tällaiseen toteutukseen. Syksyn tullen levitetään ja toki jo nyt jaetaan kokemuksia asiasta kiinnostuneille.

Aloitimme haaveilun tämän tyyppisesestä kurssista jo reilu vuosi sitten. Ja kun Hannele jatkoi ääneen haaveilua, tartuimme toimeen. Minä mietin, miten mikäkin haave voitaisiin toteuttaa. Olemme molemmat ainakin näin alkajaiksiksi tyytyväisiä laskentataulukkoon, joka vähentää opettajan työtaakkaa ja pitää hajautettua työskentelyä koossa. Katsotaan, miten toimii. Keräämme opiskelijapalautetta koko ajan. Ja opiskelijat saavat auttaa meitä parantamaan toteutuksia. Olemme siinä mielessä avoimesti liikenteessä.

Aloitus ÄI3 ja Google

Langinkosken lukiolla aloitetaan uraauurtava kokeilu. Kahden kurssin työskentely toteutetaan sosiaalisen webin työvälineitä hyödyntäen. Kurssiin kuuluu yksilötyöskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Yksilötyöskentelyssä tuotetaan perinteiseen tyyliin paperille kirjoitettu teksti. Ryhmätöissä tuotetaan prosessoiden verkkoon julkaistava tuotos. Prosessointiin käytetään Googlen työvälineitä ja julkaisupaikkana on wiki (vielä asentamaton Mediawiki).

Googlen työvälineistä otetaan ensimmäisenä käyttöön Google-dokumenttien laskentataulukko. Olen lähettänyt jokaiselle kurssilaiselle kutsun taulukkoon. Siinä jokainen ilmoittaa, minkä kaunokirjallisuuden lajin valitsee tutustumiskohteekseen (draama, lyriikka, proosa), kysytään myös muutama avaintaito verkkotyöskentelyä ajatellen sekä avoimilla sivuilla opiskelijan käyttämä lempinimi (nick). Jatkossa jokainen käy merkitsemässä laskentataulukkoon, missä on milloinkin työskentelemässä.

Ensimmäisellä teknisen opastuksen tunnilla etenemme näin:
Avaamme Opit-sähköpostin (samalla tarkistamme, että jokaisella on Opit-postin kääntö tehty aktiivisesti käyttämäänsä postiin, mikäli ei lue säännöllisesti Opit-postia, kurssilla opettajat viestivät Opit-postilla). Opit-postissa on kutsu edellä kuvattuun laskentataulukkoon.
Klikkaamalla kutsun linkkiä opiskelija ohjautuu luomaan Google-käyttäjätilin. Hän luo sen Opit-sähköpostilla, mutta saa halutessaan luoda omatoimisesti itselleen myös Gmail-tilin (ja kutsua itse itsensä jaetun laskentataulukon yhteiskäyttäjäksi).
Tutustutaan taulukkoon ja sen käyttämiseen. Soluun kirjoitetaan klikkaamalla solu aktiiviseksi. Jokaisesta merkinnästä jää versiohistoriaan jälki.
Laskentataulukkoa ei saa julkaista avoimeen verkkoon. Tämä on yhteinen sopimus ja johtuu siitä, että taulukko sisältää nimilistan ja ryhmän sisäisiä tietoja.

Ensimmäisen opastuskerran lopuksi tutustumme vielä kurssin Google-kalenteriin (Google-kalenterin toimintojen esittely). Lyhyesti vielä todetaan, että seuraavalla kerralla opastetaan Google-asiakirjan (vastaa Wordia) ja Blogger-blogin luomiseen. Blogia käytetään ryhmätyön prosessointiin. Jokainen ryhmä perustaa yhteisen blogin. Opettaja seuraa blogimerkintöjä Google-syötteenlukijalla otsikkosyötteitten avulla (Blogger tuottaa kommenttien syötteet merkintäkohtaisesti, joten suositellaan kommenttien välttämistä).